Kiinalainen juttu

 

93621086-5A73-45D4-9B07-8FC1EB36DBA0

Seuraava teksti on kirjoitettu saatteeksi vastikään aloittamani uuden runokokoelman Kiinalainen juttu neljälle ensimmäiselle, tekstin alapuolelta löytyvälle runolle. Julkaisen pikkuhiljaa näistä tänne kutakuinkin perinteisessä asussa jo julkaistuista tai niin ikään myöhemmin julkaistavista  runoista myös ”visuaalistettuja” ja englannin- ynnä espanjankielisin raakakäännöksin varustettuja kuvia Instagram-tililläni @lailahynninenTervetuloa seuraamaan!

Educa-messuilla nappasi. Selasin suuremmitta unelmitta kolmen euron kirjapinoja, kun silmiini osui Tero Tähtisen toimittama sekä suomentama klassista kiinalaista luontorunoutta käsittelevä kirjanen Hiljaiset vuoret, kirkas kuu (Kustannusosakeyhtiö Savukeidas, 2016). Ostopäätös oli tuossa tuokiossa tehty.

Tämä ei toki ollut ensimmäinen kerta, kun pääsin ja päästin itseni nautiskelemaan  -oikein kynttilöitten loisteessa –  ja nojatuolin suojissa itämaisen, hiljaisuuden- ja aistinautintojen täyteisestä kirjallisuudesta. Aikaisemmat kokemukset eivät kuitenkaan olleet räjäyttäneet tajuntaani tämän kirjan malliin, ja koska kirja yllätti minut, yllätin itse itseni ottamasta käteeni oikein lyijykynän alleviivatakseni kiinnostavimpia kohtia, mitä ei ollut tapahtunut minkään muun kirjan kanssa ainakaan viimeiseen kahteenkymmeneen lukuvuoteen.

Mieleeni ja kirjaan alleviivautuneet seikat koskivat erityisesti seuraavia aihepiirejä: runouden ja sanojen merkitystä yleisesti, kieli- ja elämänfilosofiaa, kiinalaisten klassisten runoilijoitten suhdetta kieleen ja sen käyttöön, kiinan kielen olemusta ja kielioppia sekä länsimaisten kiinankielen kääntäjien ja lukijoitten haasteita ja vapauksia.

Zhuagzin, daolaisen suuren klassikon, sanojen käännöstä kirjan sivulta 36 tähänkin lainatakseni:

”Kalan pyydys on olemassa vain kalaa varten. Kun olet napannut kalan, voit unohtaa pyydyksen. Jänisansa on olemassa vain jänistä varten. Kun olet saanut jäniksen kiinni, voit unohtaa ansan. Sanat ovat olemassa vain merkityksiä varten. Kun olet ymmärtänyt merkityksen, voit unohtaa sanat. Mistä löytäisin miehen, joka on unohtanut kaikki sanat, jotta voisin jutella hänen kanssaan?”

Tältä ajatuspohjalta ja kiinan kielen hurmaavan yksikertaisen kieliopin (ei nimisanojen taivutuksia ei monikoita ei verbien aikamuotoja eikä tekijääkään lauseessa) ja toisaalta taas sen sanastollisen monitulkintaisuuden (sama sana voi edustaa eri sanaluokkaa tilanteesta riippuen) tähden sisältävät nämä kiinalaiset klassisen ajan runot paljon tyhjyyttä ja tulkinnallista väljyyden tuntua, toisin sanoen, balsamia sielulle.

Näitä kiinalaisia runoja ei Tero Tähtisen mukaan leimaakaan (länsimainen) totuudellisuuteen pyrkiminen vaan halu saavuttaa yhteys meitä ympäröivään ja luonnollisesti samanaikaisesti sisällämme olevaan universumiin, sen avaraan meditatiivisuuteen ja kahleista virtaavaan energiaan.

Copyright ©Laila Hynninen

Mainokset